Eläinlääkäripelko ja muut hoitotoimiin liittyvät pelot eläimellä

Tiedämme, että eläinlääkärikäynnit sekä hoitotoimet voivat olla eläimelle stressaavia useastakin eri syystä, mutta näin ei tarvitsisi olla eikä näin saisi olla, jos se vain voidaan välttää. Lemmikki Lääkärissä- kurssi

Eläinten hyvinvoinnissa puhutaan usein käsitteestä "5 vapautta", joka sisältää muiden tärkeiden eläinten hoitoon liittyvien perusasioiden lisäksi myös vapauden pelosta ja ahdistuksesta. Vaikka emme kykene kontrolloimaan kaikkea, niin silti on paljon asioita, jotka voimme ennakoida ja täten valmistaa eläimemme kohtaamaan nämäkin haasteet hyvillä mielin.

Pelon synty ja kehitys

Pelko on mielenkiintoinen asia, koska pelko saattaa olla lievää ahdistusta aiheuttava tunnetila tai kehittyä jopa elämän lamaannuttavaksi phobiaksi, mutta toisaalta pelosta on meille eläimille paljon hyötyäkin.

Pelkoreaktiot, johtuen säikähdyksestä ovat tietyssä määrin osa elämää ja pelko itsessään estää meitä tekemästä tyhmyyksiä, kuten laittamasta kättä kiehuvaan veteen. Olet ehkä vahingon kautta oppinut sen sattuvan, mutta et kuitenkaan vietä koko päivää panikoiden kuumasta vedestä tai välttele keittiötä, jossa kerran poltit näppisi.

Ongelmaksi pelästymiset muodostuvat lähinnä silloin, jos niistä ei kyetä palautumaan normaalisti ja pelko jää päälle. Tämä voi aiheuttaa lumipalloefektin ja stressitaso nousee entisestään.

Toisaalta esimerkiksi säikähtäessään verikokeen aiheuttamaa nipistystä voi eläin yhdistää tämän piikin aiheuttaman kivun tunteen johonkin muuten neutraaliin, sillä hetkellä paikalla olleeseen asiaan tai henkilöön ja muodostaa pelon tätä kohtaan. Tätä kutsutaan pelkoehdollistumiseksi (fear conditioning) ja pikkuhiljaa eläinlääkäriä pelkäävä eläin alkaakin stressaamaan jo kotona, kun kuljetuskoppa otetaan esiin, koska yhdistää tämän eläinlääkärille menoon.

Pakotteet pahentavat pelkoa

Pelosta johtuva aggressiivinen käyttäytyminen tai esimerkiksi pakoon rimpuilu hoitotoimissa on myös turvallisuusriski kaikille osapuolille ja usein pakotteita joudutaan käyttämään aina enenevässä määrin, mikä lisää pelkoa entisestään ja voi helpostikin johtaa esim. opittuun avuttomuuteen (learned helplessness). Tämä stressitila sekoitetaan vielä nykyäänkin valitettavan monesti rauhallisuuteen ja oletetaan eläimen siedättyneen esim. hoitotoimiin, vaikka kyse on täysin päinvastaisesta asiasta.

Pelko hankaloittaa diagnoosin tekemistä

Epäluulo, pelko ja ahdistus saavat eläimen käyttäytymään poikkeavasti vaikeuttaen eläinlääkärin mahdollisuuksia erottaa tai edes huomata esimerkiksi kivusta johtuvat reaktiot ja toisaalta taas mm. pupillien laajeneminen, läähätys, karvanlähtö sekä hilseily ovat kaikki potentiaalisia pelon merkkejä koiralla, mutta voivat myös johtua sairaudesta.

Näiden yllä mainittujen ongelmien lisäksi stressi vaikuttaa myös mm. sykkeeseen, verenpaineeseen ja jopa verikoetuloksiin.

Pelko ei siis ole vain psyykkinen, ikävä mielentila vaan aiheuttaa myös fyysisiä muutoksia elimistössä sekä havaittavissa olevia reaktioita, jotka vaikeuttavat tai jopa estävät meitä hoitamasta eläintä parhaalla mahdollisella tavalla.

Mitä siis voimme tehdä

Ennaltaehkäisy on ehdottomasti se paras tapa ja tähän auttaa mm. eläinlääkäriasemien suunnittelu mahdollisimman stressittömiksi, positiiviset vierailut klinikalla ja kommunikoinnin parantaminen koulutuksen avulla. Näihin kaikkiin voi minulta saada apuja, ota vaan rohkeasti yhteyttä.

Useita eläimille omistautuneita ryhmiä aktiivisesti seuraillessani, olen harmikseni huomannut, että vielä nykyäänkin hoitotoimiin kuuluu pakotus olennaisena osana ja muutenkin ajatus kontrollin luovuttamisesta eläimelle tuntuu monesta omistajasta nurinkuriselta, vaikka se onkin täysin loogista eikä suinkaan tarkoita, että eläin eläisi kuin pellossa ilman sääntöjä tai hyviä tapoja.

Kun eläintä kuunnellaan ja hoitotoimiin, niin kotona kuin myös eläinlääkäriasemalla sisällytetään omaehtoisuus, jossa eläimellä on ainakin näennäinen valta päättää osallistumisesta, ei tilanne olekaan enään yhtä pelottava ja jopa kipukynnys tutkitusti kasvaa. Parhaimmillaan hoitotoimista voi muodostua jopa hauska yhteishetki.

Hyvänä esimerkkinä toimii mielestäni hammaslääkärikäynti, joka on monien ihmisten mielestä ikävä asia ja jotkut jopa kammoavat sitä.

Jo ensimmäisellä hammaslääkärikäynnillä itse ainakin pelkäsin johtuen tilanteesta, jossa makaan avuttomana selälläni usean vieraan ihmisen hyöriessä ympärilläni, tietämättä mitä oikeastaan tapahtuu ja hyvin vastahakoisesti avasin suuni. Tälläinen pakomahdollisuuden estäminen, rajoittaminen tai vaikeuttaminen onkin usealle eläimelle jo itsessään pelottavaa ilman mitään aikaisempaa negatiivista kokemusta edes, olet uhatussa asemassa.

Kuitenkin koska kyseinen hammaslääkäri huomasi pelkoni ja lopulta kertoi minulle, mitä tulee tapahtumaan ja kuunteli minua tarkasti antaen minulle mahdollisuuden "kerätä itseni" aina tarvittaessa, sujui perustarkastus lopulta ihan hyvin eikä minulle jäännyt kammoa asiaan, vaikka ei nyt hauskaakaan ollut.

Jos tähän operaatioon olisi lisätty pakotteita tai se etten olisi ymmärtänyt kyseisen asian tärkeyttä, niin varmasti olisin pyrkinyt karkuun ja puolustautunut pienen Hannan raivolla, eli Game over. Todennäköisesti tästä olisi myös samantien syntynyt kammo hammaslääkäriä kohtaan.

Toisaalta mietin usein, että olisiko mielipiteeni hammaslääkäreitä kohtaan kuitenkin jopa positiivinen, jos kävisin siellä pääasiassa hauskaa pitämässä ja saisin tästä palkkaakin. Eli joka kerta kun kävisin makaamaan tuolille saisin kympin ja avatessani suun saisin kympin ja jos jotain ikävämpää tapahtuisi, niin tähän odotettaisiin lupaani ja saisin satasen?!?

Se että fyysisesti pystymme pakottamaan eläimen johonkin, ei oikeuta meitä näin tekemään, kun parempikin vaihtoehto on olemassa. Pakotteet syövät aina luottoa ja jos eläin yhdistää esimerkiksi omistajansa pelottavaan asiaan, niin yksilö joutuu pahimmillaan olemaan koko ajan varuillaan jolloin pelosta voi muodostua jopa hengenvaarallinen krooninen stressi.

Pelko jo olemassa

Aina ei ennaltaehkäisy ole mahdollista, eli pelko on jo olemassa, jopa paniikki. Näissä tapauksissa tarvitaan säännönmukaista vastaehdollistamista sekä oikeaoppista, eläintä kuuntelevaa siedätystä. Joskus pahimmissa tapauksissa parasta eläimelle voi olla jopa eläinlääkärin vaihto ja alusta aloittaminen puhtaammalta pöydältä.

Se mistä aloitetaan ja miten kauan koulutuksessa menee, riippuu paljolti pelon määrästä ja laadusta, mutta ei pidä vaipua epätoivoon tai vain hyväksyä pelkoa, ottakaa yhteyttä. Oikeaoppisella koulutuksella saadaan monesti paljon aikaan ja koulutuksen ollessa vielä keskenkin voidaan hyvällä suunnittelulla ja kommunikaatiolla auttaa eläintä selviämään helpommin ikävistä "must-do"-hoitotoimenpiteistä.

Kuitenkin fakta on, että eläimen fyysisestä terveydestä on huolehdittava eikä aina valitettavasti voida odottaa, että eläin oppii tykkäämään siitä, mutta voimme kyllä tehdä sen siedettävämmäksi yksilölle tai vähintäänkin varmistaa ettei kyseisestä operaatiosta aiheudu suurta takapakkia tulevaisuutta ajatellen.

Pelokkaan eläimen hoitoon tarvitaankin paljon empatiaa, luovuutta ja enemmän resursseja niin eläinlääkäriltä kuin myös omistajalta. Eri apukeinoja on kuitenkin useita ja ne pitää suunnitella yksilöidysti. Vaihtoehtoihin kuuluu mm. eläinlääkärin kotikäynti tai piipahdus klinikan pihalla rokotteen antamassa ja toisaalta voidaan jo ajanvarauksen yhteydessä varmistaa runsaasti aikaa pelokkaalle eläimelle samalla miettien parhaan ajankohdan kyseiselle yksilölle.

Jos pelosta johtuva stressi on kova, niin voi olla myös hyvä vaihtoehto rauhoittaa eläin eläinlääkärikäyntiä ja/tai tutkimuksia varten, mutta tämäkin luo omat ongelmansa ellei rauhoittavia saada jo kotona annettua. Yksi näistä ongelmista on, että stressaava eläin tarvitsee usein normaalia enemmän rauhoittavia, mikä saattaa lisätä rauhoituksen riskejä.

Koulutuskurssit ja yksityistunnit eläinlääkäriasemien palvelutarjontaan 

Eläintarhamaailmassa, etenkin ulkomailla ollaan jo pitkään koulutettu villlieläimiä osallistumaan vapaaehtoisesti hoitotoimiin sekä eläinlääkäritarkastuksiin ja sieltä haluaisinkin tämän nyt siirtää myös lemmikeille sekä kotieläimille, koska sillä on merkittävä vaikutus hyvinvointiin.  

Parastahan olisi jos näitä taitoja voitaisiin harjoitella paikan päällä, jolloin samalla saadaan koko ajan lisättyä positiivisia kokemuksia eläinlääkäriasemasta eikä niin kutsuttu luottotili mene heti miinukselle pienestä, ikävämmästäkään kokemuksesta, vaikka koulutus olisikin vielä kesken. Toisaalta eläinlääkäriasemalla treenatut taidot myös sujuvat varmemmin tositilanteessakin, kun uudet häiriötekijät ovat minimissään eikä kipeän eläimen tarvitse stressata turhaan ylimääräisiä tuntemattomia asioita.

Haluaisinkin tulevaisuudessa nähdä enemmän eläinlääkäripelkoa ennaltaehkäisevää, hoitotoimiin keskittyvää kurssitarjontaa eläinlääkäriasemien yhteydessä ja siksi olenkin kehittänyt LemmikkiLääkärissä-kurssin koirlle ja ottanut yhteyttä lähialueen eläinlääkäriasemiin.

Nyt syksyn 2019 aikana aloitan yhteistyön ainakin yhden eläinlääkäriaseman kanssa, josta olen todella innoissani ja toivon että ihmiset ymmärtävät kurssin tärkeyden. Tarjolle tulee koirille suunnattu pienryhmäkurssi, keskittyen pelon ennaltaehkäisyyn pentuiästä lähtien ja tämän lisäksi tarjoamme yksityistuntipaketteja jo pelon omaaville karvaturreille.

Teen myös kotikäyntejä lajista riippumatta, koska kaikki eläimet ansaitsevat stressivapaan elämän eikä hoitotoimien tarvitse tuottaa harmaita hiuksia kenellekään. Tutustu kurssitarjontaan täältä.